Kävin pitkästä aikaa luovuttamassa verta. Tuurilla tällä kertaa ei tarvinnut paljoa jonottaa. Rupeaa olemaan tuttua hommaa. Viime talvena nyt vaan oli kiirettä, rokotteita ja flunssaa niin ettei pystynyt.
Ensimmäisellä luovutuskerralla minua jännitti hirveästi. Pakko se oli kuitenkin mennä, kun puolisokin oli käynyt. Luovuttamisen jälkeen en heti uskaltanut nousta hoitotuolista, koska pelkäsin huimausta ja pyörtymistä, ja sitä, miten se vaikuttaisi miehisyyteeni. Ei minua sitten kuitenkaan edes huimannut. Verenluovuttaminen on hyvä keino päästä piikkikammosta.
Veren luovutuksessa saa myös jotain haukattavaa ja mehua. Mehua on vähän pakkokin juoda, jotta menetetty veri palautuisi.
Verenluovutus on myös tärkeää ja mielestäni sen pitäisikin olla pakollinen kansalaisvelvollisuus. Tällä saattaa pelastaa ihmishenkiä.